Reisadalen 2006

Saniaisia, putouksia, hiertymiä ja upea kanjoni Reisan kansallispuistossa vuonna 2006

Vuonna 2006 tuli lueskeltua netistä Mollisfossenin putouksesta. Siitä että korkeutta on 296 metriä, sekä siitä että linnuntietä tälle putoukselle ei tule Haltilta kuin noin kymmenen kilometriä. En ollut tietoinen koko Reisa-joen laaksosta tuolloin. Perehdyin asiaan ja oli elokuu 2006 kun olimme tien päällä.

Alkumatkasta mukana oli toinenkin pariskunta ja emme ihan suorinta tietä menneet. Kautokeinossa vietettiin yksi yö ja löysimme sieltä löyti todella hieno kultasepän paikka.

Matka jatkui Altaan, ja sieltä vielä Hammerfestiin, josta vuokrasimme mökin ja kävimme jäämeressä pulahtamassa.

Sitten erosimme kumppaneistamme ja lähdimme ajelemaan kohti Skibotnia ja lopulta Saraelvin parkkipaikalle.

Hämmästyksemme siitä olisi vielä jatkunut tie, tosin puomilla suljettu. Tällaista ei kuitenkaan kartastamme löytynyt. Joten lähdimme suosiolla polkua pitkin.

Talsimista riittikin kymmenisen kilometriä ennen kuin saavuimme kansallispuiston rajalle. Ennen ja jälkeen rajan maasto oli paikoin kainaloihin asti yltävää saniaispuskaa jonka piilossa polulla saattoi olla kengän mentäviä monttuja. No ei niitä montaa ollut mutta kun huomasi jonkun niin tuli mieleen että ei niihin mielellään täällä kännykän tavoittamattomissa astuisi.

Paikoin polku meni aika lailla joen rannassa, paikoin korkeammalla. Ja paikoin katosi.

Yhdessä vaiheessa polku vei tälle "tuntemattomalle" tielle. Siinä yhteydessä kun polku jatkui taas tieltä taisi olla nedrefoshytta-kyltti.

Vastarannalla oli komeat maisemat:

Eikä se omakaan puoli (eli eteläpuoli) koko ajan saniaispuskaa ollut. Tästä mentiin:

Vettä ei tuolloin ollut kovin paljoa joessa joten pari lepopaikkaa oli melko kivoilla mestoilla jotka on varmaan yleensä veden alla. 

Reissumme katkesi sitten vähän lyhyeen kun vaimon rakko kantapäässä rupes tulehtumaan ja tulehdus leviämään just kun oltiin Mollisfossenin edustalle päästy parkkiin ja leiri pystytetty. 

Mollisfossen, tai ainakin osa siitä:

Aamulla sitten lähettiin talsimaan takaspäin ja jo parin kilsan jälkeen tultiin rantaan jossa oli norjalaisporukka. Tiedusteltiin jokivenekyytien hintoja ja tilausta (aiemmin oltiin kuultu että n. 160e reissu Mollisfossenille, matkaa siis n. 20km. Saraelvista), kyseinen herra oli kuitenkin pidemmän linjan jokiveneajelija ja kuskaaja alueella ja ilmoitti että pääsemme heidän seurueensa kyydissä ilmaiseksi Saraelvin parkkikselle mikäli odottelemme heidän lähtemistään, olivat juuri lähdössä. 

Tuo jokivenekyyti olikin sitten melkoinen kokemus. Sieltä jos jostain ne maisemat näkee. Noin 17 kilometriä huristeltiin todella matalissa vesissä. Kuskin vaimo tähysteli keulassa kiviä mutta eipä tuo mitään tuuminut vaikka niitä vilisi veneen perältä katsoen aika lähelläkin laitoja... 

Summa summarum, mahtava paikka mutta jotain tarttis tehrä toisin, ainakin jatkaa Imofossenille asti. Yks vaihtoehtohan olisti lähteä Guolasjärveltä ja tulla Haltin kautta puistoon. 

Nordreisan Halti-keskuksessa kannattaa piipahtaa jos sitä kautta tulee. Saa ajankohtaiset sää- ja muut kuulumiset.

Itse putous oli vaikuttava, ihan hyvää ääntäkin se piti. Koska me ja polku olimme eteläpuolella, emme itse asiassa päässeet kovinkaan lähelle putousta. Koska vesi oli alhaalla niin pääsimme joen "keskellä" olevalle saarekkeelle, mutta siitäkin oli vielä jotain kymmeniä metrejä itse putoukselle. Virta oli melko vuolas joessa joten ei tehnyt mieli ylittää kokonaan vaikka leveyttä ei siinä kohdin niin ollutkaan. 

Netistä löytyy kyllä kertomuksia joissa kuvaajat ovat toisella puolella. 

Vallusnetissäkin ehdotettu reitti Suomen puolelta Saraelviin, josta jokikyydillä Mollisfossenille ja siitä sitten kävellen eteenpäin kuulostaa kyllä hyvältä. Tässä tapauksessahan matkan voi päättä myös Kautokeinoon jos ei halua samaa reittiä tulla takaisin.